On tämä lomailu vaan kiireistä hommaa, kun ei jouda kotona olemaan juuri ollenkaan. Mutta en valita. Saimme jälleen maailman parhaan Saijan kanssa aikataulut ja lomat natsaamaan yhteen, joten varasimme jo useampi kuukausi takaperin akkojen reissun Tallinnaan. Viimeksi kävimme 22h risteilyllä, tällä kertaa päätimme ottaa kunnon revanssin ja buukkasimme Viru-hotellista huoneen kahdeksi yöksi. Etukäteen vähän jänskäilin kansipaikoilla matkustamista, tyyliin mitä me muka tehdään se koko aika. Mutta sitä kun istahtaa alas parhausystävänsä kanssa, niin ihan pelkästään höpötellessä sujahtaa helposti muutama tunti. Ja kun laivassa on kolikoilla toimivia säilytyslokeroita, niin eipä siinä osannut hyttiä edes kaivata.
Laiva starttasi Helsingistä tiistaina klo 18.30, ja klo 22 nousimme maihin Tallinnassa. Viru-hotelli löytyi suhteellisin pienin ponnistuksin, ja osasivatpa mualaistytöt perille kävellen ihan omine nokkineen. Aulapubissa yhdet siiderit nassuun ja takaisin huoneeseen höpöttelemään yömyöhään asti.
Seuraava päivä juoksenneltiin ympäri Viru-keskusta ja vanhaa kaupunkia ihan muina turisteina, mutta näytti siellä monella muullakin olleen kamera tai puhelin kourassa. Reissun ainoat dramaattiset hetket koimme silloin, kun yritimme kiivaasti etsiä D-terminaalin lähellä sijaitsevaa kauppakeskusta ja etenkin hypermarkettia, josta saa vaikka minkälaisia Milkan suklaalevyjä. Lopulta oli pakko luovuttaa ja todeta, että ei löydy ei. Pois päin kävellessä totesimme, että sen on pakko olla nyt tuo remontissa oleva rakennus, ja hotellin wifin avulla suoritettu googlettelu vahvisti epäilyksen.
Päivän alkoholiannokset nautimme Radisson Blue -hotellin 24. kerroksen Skybarissa, joka oli kyllä hieno paikka. Hitusen vieraalta tuntuva kuitenkin, jotenkin vähän... liian hieno. Hienoutta kompensoitiinkin sitten syömällä illallinen oman hotellin Amarillossa :)
Kaiken kaikkiaan aivan kertakaikkisen mainio irtiotto, joka on kyllä ehdottomasti otettava tavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti