sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Vinkkejä, tunnustus ja haaste

No voe mahoton. Sekä Lähti lapasesta että KIRSIkankukkia antoivat minulle tunnustuksen, ja haastoivat toimimaan seuraavien ohjeiden mukaan:

1. Kirjoita postaus tunnustuksesta
2. Kerro kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka nimesi sinut
5. Nimeä 10 bloggaajaa tunnustuksen saajiksi

Kakkoskohtaa miettiessä meinasi mennä sormi suuhun, sillä en oikeastaan muista, mikä ja missä oli ensimmäinen blogini. Jollen aivan hanurilleen muista, taisin kirjoitella enemmän tai vähemmän aktiivisesti ensin Livejournalin puolelle. Sieltä siirryin Vuodatukseen, Blogspotiin, Vuodatukseen, Blogspotiin, vielä kerran Blogspotiin, Lilyyn ja viime maaliskuussa tänne Starboxiin. Blogeja on siis ollut monta, ja aina jossain vaiheessa kirjoitusinto on syystä tai toisesta lopahtanut. En kai ole löytänyt sitä ominta juttuani aiemmin - enkä itseasiassa osaa sanoa, olenko löytänyt vieläkään :) Aika näyttää.

Tällä kertaa kirjoitan tällaista sillisalaattia sillä koen, ettei minulla ole riittävästi sanottavaa mistään tietystä, yhdestä aiheesta. Ennemmin sohlaan vähän siellä ja täällä, ja merkkaan muistiin milloin mitäkin: ajatuksia, kuvia, kommelluksia, oivalluksia. Yritin jossain vaiheessa pitää pelkkää treeniblogia, mutta se ei ollut kovin kiinnostava; en treenaa erityisen tavoitteellisesti vaan liikun lähinnä oman mielenterveyteni (ja jonkinlaisen kunnon) ylläpitämiseksi. Välillä koen maailmoja syleilevää onnea treenaamisesta, ja noina hetkinä olen kiitollinen siitä, että tämä blogi on olemassa. Tänne ne horinat solahtavat sekaan ja hyvä niin, sillä ei niitä kukaan oikeasti jaksa kuunnella.

Kirjoitan, koska olen siinä mielestäni ns. ihan hyvä. Kirjoitan, koska olen siinä ainakin parempi kuin puhumisessa.

Edellisen blogini banneri. Raakasuklaasta putosi "raaka" pois, rannesiteistä ja combatista tykkään edelleen.

Yksi osa haastetta on antaa vinkkejä aloitteleville bloggaajille. En totisesti koe olevani oikein henkilö siihen hommaan, sillä oma hengentuotokseni on kaukana täydellisestä. Voin kuitenkin kirjata ylös muutaman asian, jotka yleensä vaikuttavat omiin lukukokemuksiini.

1. Oikeinkirjoitus. Ei ole pakko kirjoittaa kirjakieltä, mutta välimerkkien ja yhdyssanojen osaaminen on melko jees. (Itse (väärin)käytän liikaa puolipisteitä ja ajatusviivoja, jotka nekin voivat ärsyttää.) Tunnustan myös olevani niin kielipoliisinatsi, että jos blogissa esimerkiksi lähdetään hiihto retkelle tai letun paisto puuhiin, mielenkiintoni loppuu siihen. Jos et ole varma jonkun (yhdys)sanan kirjoitusasusta, googleta.

2. Oikolukeminen. Lue valmis tekstisi läpi ennen julkaisua, ja mieluiten vielä julkaisun jälkeenkin. Typoja sattuu kaikille, mutta suuremmissa määrin nekin alkavat ärsyttää.

3. Aktiivisuus. Tähän voisi melkein sanoa, että paraskin puhuja... Mutta kirjoita säännöllisesti, mitä ikinä se sinulle tarkoittaakin.

4. Lukijoiden huomioiminen. Vastaa kommentteihin. Kirjoita tekstisi niin kuin kirjoittaisit jollekin (muulle kuin itsellesi). Et sinänsä ole tilivelvollinen kenellekään eikä kaikkia asioita tarvitse kertoa, mutta jos syystä tai toisesta edessä on pidempi tauko, lukijasi saattaisivat haluta tietää siitä. On mukavampi ajatella, että "aijaa, tässä blogissa on nyt postaustauko ja jatkoa saadaan ajankohtana x", kuin "no eipä tuostakaan ole mitään kuulunut, kirjoittaakohan se enää ikinä".

5. Muiden blogien kommentointi. Osallistu keskusteluihin myös muualla kuin omien tekstiesi kommenteissa. Tämä tuo todennäköisesti trafiikkia myös omalle tontillesi.

Pitkäikäisimmän blogini banneri. Täältä hyppäsin kirjoittamaan raakasuklaasta ja rannesiteistä, sillä en ollut enää horisontaalisesti suhteeton (=lihava). Nykyään tuo nimi pitäisi taas paikkansa ;)

6. Väkisin miellyttäminen. Yksi sana: älä. On hyvä osata ottaa vastaan kritiikkiä ja miettiä, millä tavalla siihen on syytä reagoida. Hyväksy kuitenkin se tosiasia, että aina löytyy joku, joka ei tykkää blogistasi tai tavastasi kirjoittaa. Ja se on vallan ok.

7. Aitous ja inhimillisyys. Niin kliseistä kuin se onkin, niin ole oma itsesi. Harva elää kiiltokuvaelämää, joten sellaisen teeskenteleminen alkaa lopulta puuduttaa niin lukijaa kuin kirjoittajaakin.

8. Muiden kunnioittaminen. Suomessa sana on vapaa, mutta kannattaa miettiä, onko blogi paras paikka likapyykin pesemiseen. Jos olet kokenut vääryyttä, voisiko asian kuitenkin käsitellä jonkun muun kanavan kautta? Mieti, haluaisitko oman mokasi päätyvän jonkun toisen blogipostaukseksi.

9. Luontevuus. Etsi itsellesi sopivin ja luontevin tapa kirjoittaa niin aihekirjon kuin kirjoitustahdinkin suhteen. Älä väännä väkisin. Tee blogistasi itsesi näköinen.

10. No se some. Tässä on itsellänikin huomattavasti petrattavaa, mutta kuulemma some on bloggaajien uusi musta. Tai jotain. Hyödynnä siis kaikki mahdolliset kanavat, mutta älä ärsytä ;)

Sitten vielä ne kymmenen blogia, jotka omasta mielestäni ansaitsevat tunnustusta:

AvanaFit
Emmaria
Hallo Heimat
Juuret ja Siivet
Next Level
Olennaisuuksia
Pappila
With full hearts

sekä tietysti ihanat Lähti lapasesta ja KIRSIkankukkia, jotka ovat haasteensa jo selättäneet. Ootte kaikki ihkui :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toukokuu kuvina

Minulla oli joskus kunnianhimoinen tavoite blogata useamman kerran viikossa. Sitten kerran viikossa. Sitten muutaman kerran kuussa. Nooh, ka...