maanantai 27. kesäkuuta 2016

Juhannuksen ja alkuloman oppitunnit

Raukea moi! Juhannus on taputeltu ja ensimmäinen virallinen lomapäivä kääntynyt iltaan, ja olen aivan ylenpalttisen liekeissä kaikesta tästä vapaa-ajasta. Ja tätä kaikkea on jäljellä vielä vaikka kuinka paljon! Ah. Pää alkaa pikkuhiljaa kääntyä kohti lomamoodia - olen useamman kerran joutunut miettimään, mikä päivä tänään on. Eipä sinänsä, että sillä mitään väliä olisi. Lopetin työt torstaina klo 14, kävin tekemässä jalkatreenin ja loppuillan harjoittelin sohvan kasvattamista kiinni selkään. Kuulun siihen ihmisryhmään, joka tajuaa väsymyksensä yleensä vasta silloin, kun on ns. lupa väsähtää - sammuin torstaina sohvalle ennen iltaseitsemää. Tosin vain varttitunniksi, mutta Unimasa vei mukanaan hyvinkin aikaisin.

Juhannusta vietimme vanhempieni hoivissa, ja parin yön visiitti Keski-Suomeen teki terää - vaikka missään ei nukutakaan niin hyvin kuin omassa sängyssä, tekee kaupungista poistuminen silloin tällöin hyvää, ja työstressistä pääsee tehokkaammin irti.

Tässä muutaman vapaan/lomapäivän aikana olen ennättänyt oppia jo vaikka mitä, ja ajattelin jakaa nämä teidänkin kanssanne.


1. Maisema, jossa lapsuuden kesät on suurimmaksi osaksi vietetty, saa yli kolmekymppisessä aikaan nostalgisen ja sanoinkuvaamattoman rauhallisen fiiliksen.


2. Samainen maisema/ympäristö saa yli kolmekymppisen tuntemaan itsensä dementiapotilaaksi. Kuinka kauan tuo on ollut vaaleansininen? Kuinka kauan tuossa vieressä on ollut aitta? Milloin viimeksi minä olen edes käynyt täällä?!


3. Ränsistynyttä isomummolaa kuvaa parhaiten ilmaus surullisen kaunis.


4. Aina on hyvä hetki mansikkasiiderille. Tai ainakin aurinkoisena juhannuspäivänä klo 17.


5. Mökkimaisema ei ole ainut mahdollinen juhannusmaisema.


6. Meillä on paljon opittavaa kissoilta.


7. Toistan: paljon opittavaa.


8. Juhannuksen jälkeinen maanantai ei ole liian myöhäinen ajankohta kesäkukkien istuttamiselle, vaikka kaikki muut ovatkin projektin hoitaneet noin sata vuotta aiemmin.


9. Sille, että tukkani on aina kiinni, on olemassa syy. (Äiti kysyi, onko minulle tehty joku kiharakäsittely. Ei ole. Pesin vain hiukseni eri kaupungin vedellä ja eri shampoolla kuin yleensä.)

Ihanaa ja opettavaista arkeenpaluuta tai lomaa myös muille ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toukokuu kuvina

Minulla oli joskus kunnianhimoinen tavoite blogata useamman kerran viikossa. Sitten kerran viikossa. Sitten muutaman kerran kuussa. Nooh, ka...