Pari sanaa faskiakäsittelystä

Sivusin kraniaaliosteopatiatekstissäni parilla sanalla sääriongelmiani, ja ajattelin naputella niistä muutaman sanan lisää. Käytännössä homma alkoi 2014 kun löysin Bodyattackin ja kävin tunneilla säännöllisesti. Säärten sisä- ja ulkosyrjissä alkoi tuntua kipua n. 15 sentin matkalta nilkan yläpuolella, ja lopulta jouduin uskomaan, ettei kyseinen laji sovellu käpälilleni. Hoidin koipiani kylmä- ja kuumageeleillä, ja istuin kerran jos toisenkin apteekin kylmätyynyt tungettuina tyynyliinoihin, ja ko. nyssäkät paketoituna nilkkojeni ympärille. Hoidot ja hieronta auttoivat jonkun verran, ja jossain vaiheessa rohkaistuin käymään attackissa satunnaisesti. Lähes joka kerran sain jonkinlaisia tuntemuksia, ajoittain myös kipuja.

Syy oireille selvisi vasta nyt alkuvuodesta, kun osteopaatti-hierojani tutki jalkojani. Nilkkani ovat suhteellisen jäykät, eli liikkuvuudessa on totisesti parantamisen varaa. Tämä aiheuttaa sen, että askellan jo kävellessä siten, että säärten lihakset rasittuvat väärin, ja tuo kuormitus ilmenee erinäisinä kipuiluina. Lisäksi pihtipolvisuus tuo oman osansa palettiin, ja soppa on valmis.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koipieni lihaskalvot eli faskiat suuttuvat milloin mistäkin, ja takertuvat kiinni luuhun kuin hukkuva oljenkorteen. Jotta jalat saataisiin ns. auki ja faskiat pelittämään kuten niiden kuuluu, käytetään sääriini faskiakäsittelyä:

Faskiakäsittelyn eli lihaskalvojen manuaalisen liu’uttamisen tavoitteena on kireiden lihaskalvojen rentouttaminen ja venyttyneiden lihasten aktivoiminen. Käsittelyyn lisätään yleensä triggerpistehoito, joka tehostaa rentouttavaa vaikutusta lihaksessa.

Käsittelyllä pyritään vaikuttamaan positiivisesti lihastasapainoon, asentoon ja kudosten kuormittumiseen.

Faskiakäsittelyssä kehon eri lihaskalvoja käsitellään manuaalisesti liu’uttamalla. Apuna käytetään sekä terapeutin toteuttamia passiivisia liikkeitä, asiakkaan itse suorittamia aktiivisia liikkeitä ja hengitystä. Hoitoasennot ovat istuen, selällään, vatsallaan tai kyljellään kohdekudoksesta riippuen.

Lähde: Polargym

Suomeksi sanottuna: ai jumaliste. Ensimmäisen käsittelyn jälkeisenä aamuna jalkani näyttivät tältä (vasen):

ja tältä (oikea):

Joo. Teki ihan perkeleellisen kipeää, ja taisin sähistä ja kiroilla hoitopöydällä enemmän kuin koskaan ennen elämässäni. Paita takertui selkään kiinni ja tuskanhiki pyrki otsan kautta pihalle, kun yritin epätoivoisesti totella kehotuksia kuten rentoudu ja hengitä. Joo-o, helppohan se on sieltä toiselta puolelta huudella. Kulunut 50-minuuttinen oli rehellisesti sanottuna aikamoista helvettiä alusta loppuun, mutta oon kestäny niin paljon pahempaakin –mantralla pääsee näköjään yli mistä tahansa.

Voisi kuvitella, että tuollaisen kokemuksen jälkeen olisin toivottanut mukavaa loppuelämää sekä faskiakäsittelyille että hierojalle itselleen, mutta ei: sieltä minä löydän itseni hoitopöydältä kerran kolmessa viikossa, ja kuuntelen ihmettelyjä kuten miten siä saat nää tähän kuntoon tämmösessä ajassa. Kovin vahvassa jamassa sääreni eivät siis vielä ole, mutta jonkinlaista edistystä on havaittavissa: olen oppinut kiroilemaan ja valittamaan hieman vähemmän käsittelyn aikana, ja mustelmia (ainakaan ensimmäisen kerran kaltaisia) ei enää juurikaan tule. Toki koivet ovat kosketusarat päivän-pari käsittelyn jälkeen, mutta kieltämättä jonkin aikaa askel nousee keveämmin. Voisi siis kai toivoa, että suunta on hitaasti kohti paremmin käyttäytyviä koipia. Ja sanoa, että vastaavista oireista kärsiville suosittelen faskiakäsittelyä kivusta huolimatta – kunhan etsii käsittelijäksi tyypin jolle uskaltaa kiroilla kuin merimies, ja hyväksyy sen, että kiltitkin tytöt sähisevät joskus.